torstai 14. helmikuuta 2013

Kirsin kehittämistyö:kuoleman lähestyessä

Jokaisella vanhuksella on laitoksessakin oikeus kuolla arvokkaasti ja jonkun ollessa läsnä ja lähellä.ei yksin kolkossa huoneessa.Tarvitaan kädestä kiinni pitäjää ja hiuksia silittävää kättä.Ihmistä ihmiselle.Vanhuksen läheisille tulee antaa riittävästi tietoa ja tukea heitä surun keskellä. Saattohoidosta puhutaan ja sitä kehitetään. Kuolevan ihmisen hoito ei aina saa saattohoitopäätöstä, se on osa hyvää elämää ja siksi myös arvokas kohde kehittää.Kuolevalla on oikeus valita paikkansa.Vuodeosastolle ei tuoda ihmistä kuolemaan, vaan palvelut viedään ihmisen luo. Kotihoidon, palvelutalojen ja vuodeosaston yhteistyö tässä tärkeää. Vaikkapa aloitetaan yökäynneistä ihmisen luona. Kotihoidon ja vuodeosaston henkilöt yhdessä.Siitä sitten yhteistyötä voi kehittää edelleen.

                                 



3 kommenttia:

  1. Ihminen kuolee vain kerran..ainut kertainen kokemus kaikille...tämän tärkeämpää kehittämiskohdetta ei varmaan ole!!!

    VastaaPoista
  2. Hieno aihe. Ajatus siitä, että viimeiset elämän hetket ovat hyviä ja onnelisia. Että kyse ei ole saattohoidosta, vaan elämästä, hetkestä elämän eteisessä.

    VastaaPoista
  3. Ihmisen elämänkaari on hyvin monimuotoinen. Kaikki ne kokemukset, ilot, unelmat ja surut vaikuttavat meihin ihmisinä. Hoitajana, kädestä pitäjänä, lohduttajana, tukijana elämän viimeisillä hetkillä tarvitaan tietoa ihmisestä ja hänen elämästään.Siksi uskon, että Eijan kehittämistyö nivoutuu yhteen omani kanssa ja ne osaltaan täydentävät toisiaan.

    VastaaPoista